Venäjän valuutta

Venäjän valuutta on rupla (venäjäksi “рубль”), joka on jaettu edelleen 100 kopeekka (“копейка”) yksikköön.

Ruplasta käytetään ISO 4217 valuuttakoodia “RUB” (varsinkin tukku-valuuttakaupassa) sekä arkipäiväisessä käytössä lyhennyksiä “руб.” ja “р.”. Kopeekka puolestaan lyhennetään yleisesti “коп.” ja “к.”.

Ennen nykyistä Venäjän federaatiota rupla toimi valuuttana myös Venäjän valtakunnan sekä Neuvostoliiton aikoina ennen niiden hajoamista. Nykyisin samannimistä valuuttaa käyttää vielä entisistä Neuvostoliiton osavaltioista Valkovenäjä.

Ruplalle ei ole olemassa virallista symbolia, mutta lukuisia vaihtoehtoja on ehdotettu maan sisäisessä keskustelussa vuodesta 2005, mukaanlukien Filippiinien pesosta tuttu “₱” symboli.

Nimen “rupla” alkuperästä on monta versiota, joista suosituimman tarinan mukaan se on johdettu Venäjän verbistä “руби́ть”, suomennettuna “pilkkoa”.

Rahat laittaa liikkeelle Venäjällä maan keskuspankki, Центральный банк Российской Федерации (Tsentral’nyj bank Rossijskoj Federatsii).

Keskuspankin käyttöön laskemaa rahaa löytyy nykyään Venäjältä kolikoina yleisessä käytössä nimellisarvoista 10, 50 kopeekkaa, 1, 2, 5, 10, ja 25 ruplaa, sekä seteleinä 50, 100, 500, ja 1000 ruplaa.

Maassa käydessäsi saatat törmätä myös 1 ja 5 kopeekan kolikoihin sekä 5000 ruplan seteliin, mutta nämä maksuvälineet ovat harvinaisia arkipäiväisessä kanssakäymisessä.

Setelirahat painaa keskuspankin valvonnassa toimiva valtio-omisteinen Goznak, ja kolikot painaa maan viralliset rahapajat, Moskovassa ja Pietarissa.

Nykyinen (seitsemäs) versio Venäjän ruplasta tuli käyttöön 1. tammikuuta 1998, jossa 1 “uusi” rupla = 1000 “vanhaa” ruplaa. Uudistus tehtiin tuolloisen talouskriisin osapakettina, johon kuului myös valuutan ulkoisen arvon voimakas devalvaatio myöhemmin samana vuonna.

Venäjän valuutta – kolikot ja setelit

Venäjän valuutta

Nykyisin käytössä olevista kolikoista 1 ja 5 kopeekan kolikoita käytetään vain harvoin (erityisesti 1 kopeekan kolikon suhteen), johtuen niiden alhaisesta arvosta, ja kaupat saattavat kieltäytyä vastaanottamasta niitä. Yksityiset henkilöt saattavat kieltäytyä vastaanottamasta myös 10 kopeekan kolikoita.

Kaikki nykyisin käytössä olevat kolikot on painettu vuodesta 1998, vaikka osassa on vuosiluku 1997.

1, 2 ja 5 ruplan kolikot ovat materiaaliltaan nykyisin nikkelipäällysteisiä teräskolikoita, ja toisaalta 10 ja 50 kopeekan kolikot tehdään messinkipäällysteisestä teräksestä.

Kolikoihin on tuotu vuosien varrella erilaisia turvaominaisuuksia väärentämistä vaikeuttamaan. Tästä esimerkkinä on vuodesta 2009 painettu messinkipäällysteinen 10 ruplan teräskolikko, johon sisällytettiin optinen turvamerkintä.

Seteleiden suhteen kaikki venäläiset ruplat painetaan valtionomisteisessa Goznakin tehtaassa Moskovassa, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1919. Kolikkopajoina toimivat operaatiot Moskovassa ja Pietarissa ovat puolestaan olleet toiminnassa huomattavasti pidempään, vuodesta 1724 saakka.

Seteleistä sekä 5 että 10 ruplan nimellisarvoiset rahat ovat poistumassa käytössä (10 ruplan setelin tullessa korvatuksi samanarvoisella kolikolla), mutta ne ovat edelleen laillisia maksuvälineitä.

Venäjä on panostanut vuodesta 2004 setelikannan turvaominaisuuksien kehittelyyn. Tärkeimpinä näistä turvaominaisuuksista ovat olleet Moiré-kuvio (alue seteliä näyttää erilaiselta eri kulmista katsottuna), mikrolävistykset (laserilla tehdyt setelin mikrolävistykset), sekä väriä vaihtava muste (esimerkiksi keskuspankin tunnus 500 ruplan setelissä).