Valuuttasijoittaminen

Valuuttasijoittaminen on yksi nopeimmin kasvavista sijoittamisen alueista, johtuen mm. siitä että sijoittajien ulottuville on tullut ns. mini-sijoitustilejä valuuttaan, joissa pääomavaatimukset ovat murto-osan interbank kaupankäynnin pääomavaatimuksista.

Pääasiallinen kaupankäynti eri valuutoilla tapahtuu pääasiallisesti pankkien ja isojen instituutioiden välisessä kaupankäynnissä interbank markkinoilla.

Tämän kaupankäynnin osapuoli voi olla mikä tahansa pankki tai yritys/instituutio, jolla on pääsy tälle interbank hinnoittelulle ja markkinoille.

Siten ei ole olemassa tiettyä pörssiä tai fyysistä paikkaa jossa valuutalla käydään kauppaa, vaan hinnanmuodostus tapahtuu elektronisesti näiden osapuolten osto ja myyntitarjousten perusteella, alkaen maanantaina Aasian ja Oseaanian aikaa ja loppuen läntisen Pohjois-Amerikan aikaa perjantaina, ollen tällä välillä aina auki kaupankäynnille, toisin kuin osakepörssit.

Käytännössä ensimmäiset merkittävät valuuttakaupankäyntiä aloittavat yritykset ovat Aucklandissa, Sydneyssä ja Tokiossa, ja viimeiset Los Angelesissa sekä Honolulussa.

Valuuttasijoittamisessa käytetään tyypillisesti isoja vipukertoimia, tarkoittaen että jos ostat valuuttaa mini-valuutta tililtä vaikkapa USD 10,000 edestä, joudut mahdollisisti pitämään valuuttatililläsi rahaa vain suhteessa 1/100, eli esimerkin tapauksessa USD 100 verran.

Jos valuutan kurssi muuttuu siten että häviät tämän USD 100, joudut laittamaan lisää rahaa tilillesi tai välittäjä myy valuuttapositiosi automaattisesti.

Usein välittäjät suojautuvat tappioita vastaan myös vaatimalla valuuttatileille kohtalaisen korkeita minimisaldoja tällaisten marginaalivaatimusten lisäksi.

Maksimaalisten vipukertoimien käyttö tekee valuuttasijoittamisesta erittäin riskipitoista, mutta voit pienentää tätä riskiä olematta käyttämättä tätä vipukerroin mahdollisuutta täysimääräisesti, ja pitämällä vipukertoimen sellaisella tasolla, joka vastaa riskin hallinnassa käyttämääsi näkemystä.

Interbank kaupankäynnissä vaaditut minimi pääomat ovat tyypillisesti kymmenissä tuhansissa dollareissa ja euroissa, johtuen siitä että tyypillinen kaupankäynti erä voi olla esim. USD 500,000, jolloin pääomavaatimus on joka tapauksessa huomattava, huolimatta vipuvarren käytöstä.

Tämän takia useimmat valuuttoihin sijoittajat käyttävät mini-valuutta tilejä, joilla pääoma vaatimus on murto-osan interbank vaadituilla summista, ja myös minimi valuuttaostot ja myynnit ovat murto-osan interbank markkinoiden minimeistä.

Näissä mini-valuutta tileissä käyt kauppaa käytännössä pankin kanssa, joka sitten ostaa ja myy valuuttaa interbank markkinoilla perustuen asiakkaidensa murto-osissa tekemiin kauppoihin.

Mini-valuuttatilit mahdollistavat valuuttakauppaan osallistumisen usein jopa alle USD 1,000 pääomalla, ja vipukertoimilla jotka ovat maksimissaan usein kymmeniä.

Valuuttasijoittamisessa näkemyksen otto perustuu usein johonkin kolmesta perusstrategiasta: fundamentaalinen, kvantitatiivinen, tai tekninen analyysi, joista tekninen ja fundamentaalinen analyysi ovat perussijoittajan ulottuvilla.

Tekninen analyysi pyrkii kehittämään osto ja myyntisignaaleja valuuttapareille perustuen niiden historialliseen hintakehitykseen.

Fundamentaalinen analyysi käyttää lähes kaikkea muuta informaatiota, kuten kansantalouksien kuntoa, kauppa ja vaihtotaseen tasapainoa, ja maiden inflaatiota.

Kaikissa tapauksissa usein on tärkeää muodostaa riskin hallinta systeemi joka toimii rinta rinnan sijoitusstrategiasi kanssa.

Tämä riskin hallinta systeemi yleensä käsittää etukäteen muodostetut säännöt mm. siitä, miten paljon riskeeraat per avattu valuutta positio, kuinka paljon riskiä saa olla yhteenlaskettuna kaikissa avatuissa positioissasi, sekä se, kuinka hallitset valuutoissa olevien tuottojen korrelaation ja siitä aiheutuvan riskin.

On hyvä myös muistaa että valuutan ostaminen vaikkapa Forex valuutanvaihtotiskiltä ja se pitäminen tarkoituksena myöhemmin myydä sen on huono idea valuutta sijoituksena, koska tämän fyysisen valuutan jälleenmyyntikurssit ovat huomattavasti huonommat kuin mitä vaikkapa mini-valuutta kaupankäynnissä on mahdollista saada.

Tärkeimpiä valuuttoja joilla käydään kauppaa niin interbank kuin mini-valuutta markkinoillakin ovat Euro, US dollari, Japanin jeni, Britannian punta, Australian dollari, Sveitsin frangi, sekä Kanadan dollari.

Joidenkin merkittävien valuuttojen kaupankäynti sijoitusmielessä ei ole mielekästä sen vuoksi että niiden kurssit ovat valtion toimesta erittäin manipuloituja tiettyihin vaihteluväleihin.

Tällainen valuutta on esimerkiksi Kiinan Renminbi (tunnetaan myös Kiinan Yuanin nimellä).