Rahasto sijoittaminen

Katsaus rahasto sijoittaminen perusteisiin, sijoituksen suhteen mietittäviin näkökulmiin, sekä sijoitusrahastojen etuihin ja huonoihin puoliin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat kasvavassa määrin kääntyneet rahastosijoittamisen puoleen eläkesäästöjensä ja muiden taloudellisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Sijoitusrahastoilla onkin useita sijoittamisen etuja suhteessa suoriin osake tai korkopaperisijoituksiin, mukaanlukien yksinkertainen hajautus ja ammattimainen sijoitusten hoito (muissa kuin indeksirahastoissa).

Mutta, kuten muissakin sijoittamisen vaihtoehdoissa, myös sijoitusrahastoihin rahan laittamiseen kuuluu joukko riskejä, ja toisaalta rahaston perimät kulut laskevat sijoittajille jääviä tuottoja. Siten sinun kannattaakin selvittää yksityiskohtaisesti rahastosijoittamisen hyvät puolet ja toisaalta potentiaaliset huonot puolet, niin tuotto-odotusten kuin riskienkin suhteen.

Sijoitusrahastojen suhteen on hyvä muistaa myös se, että niihin sijoitetut rahat eivät ole Suomen pankkitalletussuojan piirissä, vaikka ostaisitkin rahaston osuuksia suomalaisen pankin kautta ja sijoitusrahasto olisi pankin rekisteröimä ja sen nimissä.

Tärkeisiin perusseikkoihin rahastojen suhteen kuuluu lisäksi historiallisen tuoton tarkastelun suhteuttaminen, sillä aikaisemmat korkeat tuotot eivät takaa tulevia tuottoja. Sen sijaan sinun tulisikin tarkastella historiallisia tuottoja kartoittaaksesi etenkin rahaston tuottojen volatiliteettia yli ajan.

Kuten monien muidenkin sijoituskohteiden suhteen on asianlaita, sinun kannattaa vertailla erilaisten markkinoilla olevien rahastojen kustannuksia toisiinsa. Nämä hallinta-, merkintä-, ja muut kustannukset voivat vaikuttaa sijoitustuottoosi merkittävästikin.

Rahasto sijoittaminen – hyvät ja huonot puolet

Kaikkiin markkinoilla oleviin sijoituskohteisiin kuuluu niin hyviä kuin huonojakin puolia. Mitkä näistä tekijöistä ovat omalle sijoitusstrategiallesi tärkeitä on tietysti yksilöllinen seikka. Rahastojen suotuisiin ominaisuuksiin kuuluvat yleisesti ottaen:

  • Ammattimainen varainhoito: ammattimaisesti toimivat varainhoitajat tutkivat, valitsevat, ja valvovat rahaston tekemiä sijoituksia
  • Hajautus: hajautus on investointistrategia, jossa sijoitukset jaetaan (osakkeissa) useampiin yrityksiin ja toimialoihin, joka vähentää riskiä yhden yrityksen tai toimialan näkymien huonontumisesta. Useille sijoittajille on kustannustehokkaampaa ja yksinkertaisempaa toteuttaa hajautus rahastojen kautta, yksittäisten osakkeiden tai joukkovelkakirjojen oston kautta.
  • Edullisuus: Useissa sijoitusrahastoissa kynnys minimisijoitusten suhteen on erittäin alhainen, ja monissa sijoittamisen voi tehdä myös alhaisina kuukausisäästöinä
  • Likviditeetti: Rahastoja omistavat tahot voivat helposti muuttaa sijoituksensa käteiseksi — miinus mahdolliset kulut ja lunastuspalkkiot — milloin tahansa.

Rahastojen huonoihin puoliin puolestaan kuuluvat yleisesti ottaen:

  • Kulut riippumatta negatiivisesta tuotoista: huolimatta siitä, miten sijoitusrahasto tuottaa, sijoittajat joutuvat maksamaan kuluja kuten merkintäpalkkiot, hallintakulut, ja muita kuluja.
  • Kontrollin puute: sijoittajat eivät voi varmistaa sijoitusrahaston omistamien sijoituskohteiden sisältöä milloin tahansa, eivätkä he voi vaikuttaa siihen, mitä arvopapereita salkunhoitaja hankkii tai milloin nämä ostot / myynnit tapahtuvat.
  • Hinta epävarmuus: yksittäisten osakkeiden suhteen sijoittajat voivat hankkia hintatietoja suhteellisen helposti läpi pörssipäivän, kun taas sijoitusrahaston hinta riippuu sen nettovarallisuusarvosta (NAV), joka lasketaan yleensä vain kerran päivässä, useimmiten pörssipäivän jälkeen.

Erilaiset sijoitusrahastotyypit

Rahastosijoittamisessa on nykyisin kirjaimellisesti tuhansia erilaisia vaihtoehtoja, ja sinun kannattaa päättää minkälaista sijoitusstrategiaa / riskiprofiilia haet markkinoilta ennenkuin teet sijoituksia tarjolla oleviin sijoitusrahastoihin.

Usein tämä tuotonhaku / riskinsietokyky on helpointa kartoittaa yhdessä sijoitusyhtiön asiakasneuvojan kanssa. Kun tiedät mitä tarkoitusta varten sijoitat rahaa, koska tarvitset tämän pääoman käyttöön, ja kuinka paljon riskiä olet valmis ottamaan, voit kaventaa mahdollisten rahastojen määrän kouralliseen vaihtoehtoja.

Useimmat sijoitusrahastot kuuluvat yhteen pääluokista lyhyen koron rahastot, pitkän koron rahastot, osakerahastot, sekä yhdistelmärahastot, joista viimeisessä mukana on sekä korkopapereita että osakkeita.

Kullakin rahastotyypillä on omat ominaisuutensa sekä yksilölliset riski /tuotto profiilit. Yleisellä tasolla kuitenkin suurempia potentiaalinen tuotto-odotus kuuluu yhteen suuremman tappioriskin kanssa.

Rahasto sijoittaminen – lyhyen koron rahastot

Lyhyen koron rahastot, joita kutsutaan myös rahamarkkinarahastoiksi, sijoittavat hallinnoimansa varallisuuden vähäriskisiin, alle vuoden korkopapereihin, joilla käydään kauppaa rahamarkkinoilla.

Näiden lyhyen juoksuajan korkopapereita laskevat liikkeelle muun muassa hallitukset, kunnat, sekä yksittäiset yritykset.

Rahamarkkinarahastojen tuotot heijastavat lyhyen ajan korkotasoa taloudessa, ja näiden rahastojen tavoitteena on useimmiten saada sijoittajilleen pankkitilillä rahan pitämistä parempaa tuottoa ja suojausta inflaatiolta.

Lyhyen koron rahastot ovatkin suosittuja kassanhallinnan tuoton kasvattamisen välineitä, sekä väliaikaisena turvasatamana osakemarkkinoiden korkean volatiliteetin kausina.

Pitkän koron rahastot

Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa yli vuoden pituisiin joukkovelkakirjoihin ja muihin pitkän juoksuajan korkopapereihin.

Pitkän koron rahastoon kuuluu keskimäärin huomattavasti lyhyitä korkoja enemmän riskiä, kuten:

  • Luottoriski: mahdollisuus siitä, että joukkovelkakirjan liikkeellelaskija ei pysty maksamaan paperin korkoja tai pääoman takaisinmaksua. Tätä luottoriskiä arvioidaan mm. kolmansien osapuolten (kuten Moody’s ja Standard & Poors) toimesta erilaisten luottoreittausten avulla.
  • Korkoriski: riski siitä, että joukkovelkakirjan arvo alenee korkojen noustessa. Mitä pidemmän juoksuajan papereihin sijoitusrahasto sijoittaa hallinnoimansa varallisuuden, sitä korkeampi riski siihen yleensä liittyy.
  • Varhaisen kuolettamisen riski: mahdollisuus siitä, että joukkovelkakirjan liikkeellelaskija maksaa ottamansa joukkovelkakirjalainan ennen juoksuajan päättymistä, esimerkiksi korkotason laskemisen myötä, laskemalla liikkeeseen uusia, sille halvempia joukkovelkakirjoja.

Rahasto sijoittaminen – osakerahastot

Vaikka osakkeiden arvot usein nousevat ja laskevat osakemarkkinoilla dramaattisesti, ne ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimäärin paremmin kuin muut sijoitusmuodot, kuten yrityslainat, valtioiden bondit, sekä rahamarkkinatuotteet.

Näihin osakkeisiin kuuluu kahdenlaista riskiä: markkinariskiä (joka tulee talouden yleisestä kehityksestä) sekä ei-systemaattista riskiä (joka tulee kunkin yrityksen omista riskeistä).

Näistä riskeistä ei-systemaattista riskiä voidaan alentaa hajauttamalla osakesijoituksia, esimerkiksi laittamalla varallisuutta hyvin hajautettuun osakerahastoon.

Osakerahastojen välillä on huomattavia eroja. Esimerkiksi kasvurahastot etsivät osakkeita, joilla on potentiaali suureen markkina-arvon kasvuun, välittämättä osinkotuotoista. Tuottorahastot sijoittavat puolestaan osakkeisiin, jotka tarjoavat tasaista osinkotuottoa.

Indeksirahastot pyrkivät puolestaan seuraamaan tiettyä osakemarkkina-indeksiä, kuten Yhdysvaltain S&P 500 Composite Stock Price Index indeksiä, ja niiden etuihin kuuluvat mm. alhaiset hallintakulut ja yksinkertainen osakesalkun hajauttaminen.

Toimialarahastot puolestaan sijoittavat hallinnoimansa varallisuuden tiettyyn talouden segmenttiin, kuten teknologiaosakkeisiin tai vaikkapa kaivosyhtiöiden osakkeisiin.

Palkkiot ja maksut rahastoihin sijoittamisessa

Kuten muissakin yritystoiminnan alueissa, sijoitusrahastojen pyörittämiseen kuuluu joukko kustannuksia — mukaanlukien osakkeiden välityskuluja, henkilöstön palkkakuluja, markkinointikuluja, sekä asiakasraportoinnista johtuvia kuluja.

Sijoitusrahastot kattavat näitä kulujaan veloittamalla niitä vastaan palkkioita ja maksuja asiakkailtaan. Näiden palkkioiden ymmärtäminen osana rahastosijoitustasi on tärkeää, koska niiden suuruus vaikuttaa merkittävästi siihen tuottoon, jonka voit odottaa saavasi rahastosijoituksesta.

Jotkin rahastot kattavat nämä kulut rahaston merkintäkuluina ja lunastuspalkkioina, joiden lisäksi rahastoon yleensä kuuluu myös vuotuinen hallinnointipalkkio. Nämä kustannukset veloitetaan yleensä suoraan hallinnoidusta varallisuudesta, ja tuotot ilmaistaan näiden kulujen jälkeen.

Lisäksi jos haluat vaihtaa rahastoa saman rahastoperheen vaihtoehtojen välillä, tähän vaihtoon sisältyy aina vaihtokuluja.

Kansainvälisesti parhain kulujen vertailua helpottavia lukuja on ns “Expense Ratio” suhdeluku, jolla ilmaistaan sijoitusrahaston vuotuisten toimintakustannusten suhde (prosenttina) rahaston keskimääräisistä hallinnoiduista varoista.