Kroatia valuutta

Kroatia valuutta on kuna, joka on ollut käytössä maassa vuodesta 1994. Kuna on jaettu edelleen 100 lipa yksikköön.

Valuuttana kunasta käytetään ISO 4217 koodia (muun muassa valuuttakaupan yhteydessä) “HRK”, sekä arkipäiväisessä käytössä lyhennystä “kn” (lipasta käytetään vastaavasti lyhennystä “lp”).

Kuna kolikoita ja seteleitä laskee maan rahaliikenteeseen liikkeelle maan keskuspankki, Hrvatska narodna banka (HNB), joka on ollut toiminnassa vuodesta 1990, maan uuden, vuoden 1990 perustuslain valtuuttamana.

Kolikot painaa keskuspankin valvonnassa toimiva Kroatian Raha-instituutti (Hrvatski novčarski zavod).

Valuutan nimi “kuna” tarkoittaa “näätä” sanaa paikallisella kielellä, joka tulee näätäturkisten historiallisesta, keski-aikaisesta käytöstä maksuvälineenä kaupankäynnissä. “Lipa” puolestaan kääntyy suomenkielelle sanaan “lehmuspuu”.

Moderni versio kuna rahasta on ollut käytössä toukokuusta 1994, jolloin se korvasi aikaisemmin käytössä olleen Kroatian dinaarin, vaihtosuhteessa 1 kuna = 1000 dinaaria.

“Kuna” nimi oli itse asiassa ristiriitainen valinta, koska samaa valuutannimeä käytti myös toisen maailmansodan aikainen Itsenäinen Kroatian valtio (1941-1945), ennenkuin se korvattiin sotien jälkeen Yugoslavian dinaarilla.

Vaihtoehtona harkittiiin myös nimeä “kruna” (“kruunu”), mutta tätä nimeä pidettiin liian samankaltaisena historiallisen Itävalta-Unkarin valtakunnan (jonka yksi osavaltio Kroatia oli) valuutan “krone” nimeen sekä muutoinkin epäsopivaksi tasavallan rahan nimeksi.

Alkuun tärkein referenssivaluutta kunan arvolle oli Saksan markka, myöhemmin euro. Tässä suhteessa maan keskuspankin politiikkana onkin ollut pitää kunan ulkoinen arvo suhteellisen kapealla ja vakaalla vaihteluvälillä euroon nähden.

Kroatia liittyi EU:hun heinäkuussa 2013, ja maan tarkoituksena on korvata kuna eurolla 2-3 vuodessa tästä ajankohdasta.

Tällä hetkellä Kroatia käyttää kolikoita nimellisarvoissa 1, 2, 5, 10, 20, ja 50 lp, sekä 1, 2, ja 5 kn.

Kun maa alkoi painaa kuna kolikoita vuonna 1994, niitä tuotettiin nimellisarvoissa 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 lipaa, sekä 1, 2, 5 ja 25 kunaa. Kolikkoja laitetaan kiertoon kahdessa eri versiossa: toisessa on kääntöpuolella kuvatun kasvin tai eläimen nimi Kroatiaksi (painetaan parittomina vuosina), ja toisessa on nimi latinan kielellä (painetaan parillisina vuosina).

Kun käyt maassa, 1 ja 2 lipan kolikoita tulee vastaan harvoin niiden alhaisen arvon takia. Maan keskuspankilla ei ole kuitenkaan tällä hetkellä aikeita vetää niitä pois käytöstä.

Kroatialaisia seteleitä on tällä hetkellä käytössä nimellisarvoissa 5, 10, 20, 50, 100, 200, 500, ja 1000 kunaa. Setelit ovat suunnitelleet Miroslav Šutej sekä Vilko Žiljak, ja niissä on kuvattuna etupuolella tunnettuja kroatialaisia sekä kääntöpuolella arkkitehtuurillisia kuvaelmia.

Kroatia valuutta

Kaikista muista kuin 5 kn seteleistä löytyy rajallisen näkökyvyn omaavia avustavia geometrisia kuvioita setelin etupuolen alavasemmalta. Seteleistä löytyy myös mikroprintattu versio maan kansallislaulusta “Lijepa Naša Domovino” (Kaunis kotimaamme).

Kroatia valuutta – historia

Antiikin Rooman aikaan Kroatian alueen sisälläänpitäneissä provinsseissa verot kerättiin tuolloin kallisarvoisina pidettyinä näädännahkoina.

Tästä yhteydestä on maan sanastoon jäänyt nykyaikaan saakka sekä kroatiankielinen valuutan nimi “kuna” (suoraan suomennettuna “näätä”) että “marturina” (suomeksi “vero”), joka on johdettu latinankielisestä näätää tarkoittavasta sanasta “martus”.

Kunaa käytettiin antiikin Rooman periodin jälkeen valuuttayksikön nimenä useissa slaavilaisissa valtioissa aina varhaiselle 1400-luvulle saakka, huomattavimpana käyttäjänä tämän aikakauden sisällä Kiovan Venäjä (882-1283).

Valuutalla ei ole kuitenkaan yhteyttä slaavilaisiin “koruna” valuutoihin (“kruna” Kroatian kielellä), joka nimenä johtaa sanasta “kruunu”.

Keskiajan aikoihin Kroatiassa käytettiin useita ulkomaisia valuuttoja maksuvälineinä, mutta paikallisesti lyötyä rahaa oli kierrossa ainakin vuodesta 1018.

Vuosien 1260 ja 1380 välillä Kroatian varakuninkaat painattivat näätäkuvioista hopeakolikkoa nimeltään “banovac”. Kroatian vähentynyt itsemääräämisoikeus Kroatia-Unkarin valtakunnan sisällä johti kuitenkin tämän valuutan asteittaiseen häviämiseen kierrosta 1300-luvun loppua kohden.

Idea kuna valuutasta tuli esiin vuonna 1939, kun Yugoslavian kuningaskunnan sisällä ollut itsenäinen provinssi Banovina aikoi laittaa kiertoon omaa rahaansa.

Paria vuotta myöhemmin, 1941, kun Ustašen hallitus loi Kroatian itsenäisen valtion, he laittoivat samalla kiertoon “kuna” nimisen maksuvälineen, joka säilyi kierrossa aina vuoteen 1945 saakka, jolloin sen korvasi Yugoslavian dinaari.