Dominikaaninen tasavalta valuutta

Dominikaaninen tasavalta valuutta on peso, joka on ollut käytössä maksuvälineenä maassa vuodesta 1844 saakka.

Maan valuutasta käytetään symbolia “$”, usein versiona “RD$”, yhteyksissä, joissa tarvitaan sen erottmiasta muista peso (ja dollari) valuutoista.

Peson ISO 4217 valuuttakoodi, jota käytetään esimerkiksi valuuttakaupan ja valuutanvaihtopisteiden yhteydessä on “DOP”.

Kukin peso on jaettu edelleen 100 centavos yksikköön, joita merkitään “¢” symbolilla. Valuutta on ainoa laillinen maksuväline kaikkiin maksutapahtumiin Dominikaanisen tasavallan alueella.

Ensimmäistä kertaa peso otettiin käyttöön maassa itsenäisyyden saamisen myötä (Haitista), vuonna 1844. Tuolloin peso (8 reales yksikköön jaettuna versiona) korvasi maksuvälineenä Haitin gourden, par arvoon.

Dominikaaninen tasavalta otti käyttöön desimaalijärjestelmän rahassaan vuonna 1877, jakaen kunkin peson 100 centavokseen.

Peson rinnalla oli vuosina 1891 – 1897 myös toinen valuutta, “franco”, mutta se ei ikinä saanut riittävää jalansijaa maassa syrjäyttääkseen pesoa.

Tämän epäonnistuneen kahden valuutan kokeilun jälkeen peso korvattiin vuoden 1905 aikana Yhdysvaltain dollarilla, suhteessa 5 pesoa = 1 dollari.

Peso tuli uudestaan maan valuutaksi vuonna 1937, jolloin “peso oro” korvasi U.S. dollarin par arvoon. Dollari toimi tosin käytännössä toisena rahana maan sisällä aina vuoteen 1947 saakka.

Tämä johtui osittain siitä, että vuoden 1937 uudistuksessa maa ei painanut ollenkaan paperirahaa, vaan Yhdysvaltain seteleiden annettiin hoitaa setelimaksupuoli vuoteen 1947 saakka.

Vuoden 2011 uudistuksessa aikaisempi valuutan nimitys “peso oro” muutettiin virallisesti “pesos dominicanos” muotoon.

Dominikaaninen tasavalta valuutta – kolikot ja setelit

Dominikaaninen tasavalta valuutta

Maassa käytetään tällä hetkellä kolikoita nimellisarvoissa $1, $5, $10, ja $25, sekä seteleitä nimellisarvoissa $20, $50, $100, $200, $500, $1000, ja $2000.

Ensimmäiset peso kolikot, vuoden 1844 painatuksessa, tuotettiin vain yhteen nimellisarvoon, pronssisena ja kuparisena ¼ realin kolikkona.

Kolikoiden sijaan suurin osa rahasta tuotettiin paperiseteleinä, alkuun 40 ja 80 peson arvoissa, joita seurasivat 1, 2, 5, 10, 50, ja 200 peson setelit.

Desimaalijärjestelmän käyttöönotto vuonna 1877 toi kiertoon kolme uutta kolikkoa, 1, 2½ ja 5 centavos kolikot, sekä vuosina 1882 ja 1888 myös 1¼ centavon kolikot.

Vuonna 1891 Dominikaaninen tasavalta liittyi latinalaiseen rahaliittoon, ottaen valuutaksi “francon”, nimellisarvoissa 5, 10, ja 50 centesimosta, sekä 1 ja 5 francos (jotka oli painettu hopeasta).

Kun maa käytännössä hylkäsi francon valuuttana, Dominikaanisen tasavallan kolikot, nimellisarvoissa 10 ja 20 centavos, sekä ½ ja 1 pesoa painettiin myös hopeasta (vuonna 1897), samanlaisiin designeihin kuin mitä franco kolikot olivat aikaisemmin olleet.

Vuoden 1937 valuuttauudistus toi kiertoon uusia kolikoita nimellisarvoissa 1, 5, 10, 25 centavos ja ½ pesoa, kuin myös pienen erän 1 peson kolikoita.

Vuodesta 1991 saakka kierrossa on ollut myös 5, 10, ja 25 peson kolikoita, ja inflaatio on tehnyt alle 1 peson kolikoista käytännössä hyödyttömiä, eikä niihin juuri törmää käytännössä.

Nykyisistä pankkiseteleistä löytyy fraasi “Este billete tiene fuerza libertoria para el pago de todas las obligaciónes públicas o privadas”, vapaasti suomennettuna “tätä seteliä voidaan käyttää kaikkien julkisten ja yksityisten velkojen maksuun”.

Viime vuosien seteliuudistuksiin maassa kuuluvat esimerkiksi polymeeripohjaisten seteleiden liikkeellelasku, toiveena, että nämä uuden materiaalin setelit kestäisivät paremmin käytössä.