Tekninen analyysi sijoittamisessa

Sijoittamisen ja sijoituskohteiden analysoimisen taustalla on olemassa kaksi päästrategiaa, fundamentaalinen analyysi sekä tekninen analyysi.

Jos käytät sijoittamiseesi fundamentaalista analyysia, tämä tarkoittaa yrityksen peruslukujen, kuten taseen ja tuloslaskelman, ja ominaisuuksien, kuten johdon laadun ja taustalla olevan valtiontalouksien, tarkastelun yrittäessäsi päätellä sijoituskohteen aitoa arvoa.

Tekninen analyysi on puolestaan luonteeltaan aivan toisenlainen. Tässä lähestymistavassa ei oteta lainkaan huomioon yrityksen tai muun sijoituskohteen taustalla olevaa aitoa arvoa.

Sen sijaan teknisen analyysin perusteella markkinoita treidaavat sijoittajat ovat kiinnostuneita vain sijoituskohteen hinta- ja volyymiliikkeistä.

Koska teknisen analyysin käyttö on niin suosittua, voit saada sijoitusstrategiasi avuksi laajan joukon eksoottiselta vaikuttavia työkaluja, jotka antavat sijoitussignaaleja (osta, myy, nousutrendi, laskutrendi, jne.) valmiiksi pohjalla olevien matemaattisten kaavojen kautta.

Pohjimmiltaan tekninen analyysi tutkii markkinoiden tarjontaa ja kysyntää pyrkiessään määrittelemään mihin suuntaan hinta kehittyy trendinä tulevaisuudessa.

Siten teknisen analyysin ideana on ymmärtää markkinoiden taustalla olevia voimatekijöitä ja sijoittajien tuntemuksia, jotka heijastuvat hinnassa, tutkimatta hintaan vaikuttavia pohjatekijöitä erikseen.

Kun ymmärrät teknisen analyysin tuomat edut ja toisaalta myös sen rajoitteet, saat käyttöösi joukon taitoja ja työkaluja jotka voivat tehdä sinusta paremman treidaajan tai sijoittajan.

Tekninen analyysi käyttää arvopapereiden ja markkinoiden arvonmäärityksessä apuna etenkin tilastotieteen metodeja, joihin muuttujat johdetaan varsinkin menneistä hinnoista ja volyymistä.

Teknisen analyysin harjoittajat voivat käyttää apunaan myös ei-tilastotieteellisiä keinoja, kuten hintakaavojen kuvioiden analysointia, joissa etsitään kuvioita, jotka saattavat ennakoida tulevia hintaliikkeitä.

Samaan tapaan kuin olemassa useita sijoitustyylejä fundamentaalisen analyysin pohjalta, on olemassa erittäin laaja kirjo teknisen analyysin strategioita, joita yhdistelemällä voit luoda myös oman, uniikin lähestymistapasi.

Suosituimmat tavat lähestyä teknistä analyysiä ovat hintakaaviokuvioiden tutkiminen, tekniset indikaattorit (johdettuna erilaisista kaavoista), sekä markkina-oskillaattorit, joissa mukana on usein markkinavolyymin muuttujia.

Koska teknisen analyysin metodit käyttävät apunaan vain hintaa ja volyymiä (ja mahdollisesti muuta mennyttä markkinadataaa), analyysi ei ota kantaa siihen, onko osake pohjimmiltaan ali- tai ylihinnoiteltu suhteessa sen todelliseen arvoon.

Tekninen analyysi pohjautuu kolmeen perusolettamaan. Ensinnäkin, markkinat ottavat kaiken olemassa olevan informaation mukaan hintoihin, toiseksi, hinnat liikkuvat trendeissä, ja kolmanneksi, historia toistaa usein itseään.

Merkittävä kritiikki tekniselle analyysille on se, että ns. tehokkaiden markkinoiden teoria olettaa että kaikki historiallinen informaatio on jo hinnoiteltu mukaan arvopaperin markkinahintaan, joten historiallisella markkinadatalla (jota tekninen analyysi käyttää) ei tulisi pystyä tekemään ylisuuria voittoja.

Useat sijoittajat kritisoivat teknistä analyysiä myös sen takia, että se ei ota huomioon sijoituspäätöksissä esimerkiksi yrityksen taustalla olevia perusmuuttujia, kuten osinkoja, voitollisuutta, tai taseen terveyttä.

Tekninen analyysi ottaakin yritysten arvoon vaikuttavat perustekijät huomioon vain siinä mielessä, että strategia olettaa kaikkien näiden tekijöiden olevan jo hinnoiteltuna markkinoiden toimesta, eikä tätä analyysia tarvitse tehdä erikseen.

Useat sijoittajat, varsinkin pitemmällä sijoitushorisontilla toimivat sijoittajat, yhdistävät usein teknisen analyysin metodit fundamentaalisen analyysin keinoihinsa, etenkin, kun markkinat saattavat väärinhinnoitella yrityksen taustalla olevia tekijöitä, joka johtaa ylisuurien voittojen mahdollisuuksiin (suosittu sijoitusstrategia esimerkiksi ns. hedge-rahastoissa).

Perustavaa laatua oleva oletus on myös se, että hinnat liikkuvat trendeissä.

Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että kun trendi on muodostunut, arvopaperin tuleva hintaliike on todennäköisemmin trendin suuntaan kuin sitä vastaan. Useimmat teknisen analyysin metodit pohjautuvatkin suurelta osaltaan tähän olettamaan.

Olettamiin kuuluu myös se, että historia toistaa usein itseään, joka johtaa tyypillisesti samankaltaisiin hintatrendeihin ja muihin markkinaliikkeisiin.

Kaupallisen alan tutkimuksissa tämän hintaliikkeiden ja trendien toistuvan luonteen oletetaan johtuvan markkinapsykologiasta ja siitä faktasta, että hintojen muodostuksen taustalla ovat kauppaa käyvät ihmiset, joita ohjaavat ahneus ja pelko, reagoiden samanlaisiin hintaliikkeisiin samanlaisilla sijoitusreaktioilla.

Vanhimmat teknisen analyysin keinot pohjautuvat hintakaavioiden kuvioiden tutkimiseen ja niiden kautta trendien ymmärtämiseen. Tälläisiä tekniikoita käytettiin jo satoja vuosia sitten, esimerkiksi Japanissa riisifutuurien suhteen.

Voit käyttää teknisen analyysin metodeja minkä tahansa arvopaperin tutkimiseen, jos sen suhteen löytyy historiallista kaupankäyntidataa. Tällaisiin arvopaperikategorioihin lukeutuvat muun muassa osakkeet, futuurit ja hyödykejohdannaiset, joukkovelkakirjat, sekä valuutat.

Kun tutustut teknisen analyysin kirjallisuuteen, esimerkkeinä käytetään usein valuuttamarkkinoita, hyödykejohdannaisia, ja muita johdannaismarkkinoita. Tämä johtuu varsinkin siitä, että näillä markkinoilla kauppaa käyvät pääasiassa treidaajat, eivätkä esimerkiksi osakesijoitussalkkuja hoitavat omaisuuden hoitajat.