Kvalitatiivisten tekijöiden käyttö fundamentaalisessa osakeanalyysissä

Fundamentaalisessa osakeanalyysissä on olemassa kaksi keskeistä osatekijää, kvalitatiiviset sekä kvantitatiiviset tekijät, joista ensimmäistä on huomattavasti vaikeampi käyttää arvonmäärityksessä, joten sen oppimiseen kannattaa käyttää merkittävä määrä aikaa.

Kvantitatiiviset tekijät johdetaan useimmiten yrityksen julkistamista talousluvuista, kuten taseesta, tuloslaskelmasta, osavuosikatsauksista, sekä osavuosijulkistuksista.

Kvalitatiiviset tekijät, tätä vastoin, ovat usein enemmän sijoittajan tai analyytikon mielipidekysymyksiä, kuten firman johdon kyvykkyys toteuttaa strategiaa tai yrityksen brändin arvo osana sen kokonaisarvoa.

Koska tämä osa sijoitusstrategiaa on niin vaikeasti määriteltävissä, osa fundamentaalista analyysiä käyttävistä osakesijoittajista joko käyttää kvalitatiivisia tekijöitä suodattimena (esimerkiksi johdon täytyy olla riittävän hyvä kvalitatiivisten tekijöiden antaman ostosignaalin ohella) tai he jättävät nämä tekijät kokonaan sivuun osana analyysiaan.

Kvalitatiivisten tekijöiden kokonaan sivuuttaminen saattaa kuitenkin olla merkittävä virhe fundamentaalisen analyysin käyttämisessä.

Esimerkiksi amerikkalainen miljardöörisijoittaja Warren Buffett aloitti sijoittaja-uransa etsimällä kvalitatiivisten tekijöiden pohjalta alihinnoiteltuja pörssiosakkeita, mutta hän saavutti poikkeuksellisen tason menestystä vasta ottamalla huomioon kvalitatiiviset tekijät sijoituskohteissaan (kuten brändiarvo, kilpailuedut, ja brändiarvo).

Buffett, hänestä kirjoitettujen kirjojen perusteella, käyttää näitä kvalitatiivisia tekijöitä vain määrittämään, voiko hän sijoittaa kvantitatiivisen analyysin perusteella alihinnoiteltuihin osakkeisiin. Siten hän ei edes yritä muuntaa näitä kvalitatiisivia tekijöitä yhdeksi tekijäksi arvonmäärityksessä.

Kun aloitat pörssiyritysten kvalitatiivisten tekijöiden analysoinnin, yksi keskeinen tarkastelun alue, johon sinun kannattaa panostaa, on firman liiketoimintamalli.

Liiketoimintamalli kertoo mitä yritys tekee, kuinka se aikoo tehdä voittoa osakkeenomistajilleen, ja kuinka helposti kopioitavissa tämä liiketoimintamalli on.

Nämä liiketoimintamallit voivat olla helposti ymmärrettäviä, tai hyvinkin vaikeasti tulkittavia ja epämääräisiä.

Helposti tulkittavista ja läpinäkyvistä liiketoimintamalleista käytetään usein esimerkkinä McDonalds ravintolaketjua, joka myy pikaruokaa franchising ravintoloissaan samalla kaavalla kaikissa toimintamaissaan ympäri maailmaa, erittäin menestyksekkäästi. McDonaldsin franchising yrittäjilleen antamat tarkat ohjeet ravintoloiden pyörittämisestä ovat yleisesti luettavissa ja laajalti sijoittajien tiedossa.

Vaikeasti tulkittaviin liiketoimintamalleihin kuuluvat kaikki ne sijoittamiskohteet, joista sijoittajalla ei ole henkilökohtaista asiantuntemusta, tyypillisesti teknologiaosakkeiden ja muiden tutkimus-ja kehitystyöhön voimakkaasti liiketoimintamallissaan tukeutuvien firmojen kohdalla.

Saat tietoa osakeyritysten liiketoimintamalleista niiden julkistamista vuosikatsauksista, osavuosijulkistuksista, ja niiden virallisilta nettisivuilta (etenkin osiosta, joka on tehty antamaan tietoa sijoittajille). Voit myös käyttää yrityksen palveluja ja tuotteita ymmärtääksesi miten firma käytännössä toteuttaa ilmoitettua liiketoimintamalliaan.

Edellä mainittu Warren Buffett panostaa erittäin voimakkaasti liiketoimintamallin ymmärtämiseen analyysissään. Jos hän ei ymmärrä liiketoimintamallia, hän ei sijoita tällaisiin firmoihin, joka on johtanut siihen, että hän ei (juurikaan) ota positioita teknologia-alan yrityksistä vaan aloilta, esimerkkeinä, kuten makeisten vähittäiskauppa ja valmistus, kalustusalan vähittäiskaupat, virvoitusjuomat, vakuutusalan yritykset, ja pankit.

Myös liiketoimintamallin historiallinen kehitys on merkittävä osatekijä kvalitatiivisessa osassa fundamentaalista osakeanalyysiä.

Mikäli yrityksen liiketoimintamalli muuttuu voimakkaasti ajan yli, eikä pysyvää, toimivaa mallia tunnu löytyvän, tämä saattaa olla varoitussignaali, että firma on vaikeuksissa. Hyvä merkki yleisellä tasolla on se, että liiketoimintamalli on perustunut menestyksekkäästi samaan kaavaan pitkän aikavälin yli, kuten on asianlaita McDonalds ravintolaketjun kohdalla.

Liiketoimintamalli saattaa olla osa firman kilpailuetua, joka on toinen kvalitatiivinen tekijä, jonka tutkimiseen sinun kannattaa panostaa pörssiyritysten kohdalla.

Kilpailuetu saattaa perustua firman brändiin ja niihin kestäviin asiakassuhteisiin ja positiiviseen mielikuvaan ihmisten mielessä, joka muodostuu pitemmän aikavälin yli, kuten McDonaldsin tai vaikkapa Coca-Colan ja Pepsin kohdalla.

Vaikka liiketoimintamalli on helposti kopioitavissa, kuten McDonaldsin kohdalla, tällainen brändiarvo tuo aloitteville alan firmoille huomattavan kynnyksen ylittää saadakseen jalansijaa markkinoilla, tuoden varmuutta yrityksen arvonmääritykseen.

Yksi lisätekijä kvalitatiivisessa fundamentaalisessa osakeanalyysissä on toimivan johdon sekä yrityksen hallituksen arviointi.

Warren Buffett pitää tätä tekijää keskeisenä tekijänä sijoittaessaan pörssiyhtiöiden sekä yrityksiin, jotka eivät ole listattu pörssiin.

Tämä on ymmärrettävää, sillä vaikka liiketoimintamalli on toimiva ja yrityksellä on mahdollisesti merkittäviäkin kilpailuetuja, huono toimiva johto voi nopeastikin johdattaa yrityksen turmion tielle ja mahdollisesti jopa kohti konkurssia.

Paras tilanne toimivan johdon analyysissä on se, että sillä on takanaan pitkä ja menestyksekäs historia osakeyrityksen ja sen strategian toteuttamisessa, eikä näkyvissä ole muutoksia tähän trendiin.

Kun johdon kyvykkyys laitetaan arvioon, ammattimaisesti toimivien analyytikkojen keskeinen keino saada tietoa on järjestää tapaaminen ja haastattelu näiden sisäpiirin ihmisten kanssa. Näiden tapaamisten järjestäminen on kuitenkin käytännössä melkeinpä mahdotonta yksittäisille sijoittajille, muille kuin rahastoja hoitaville ammattimaisille sijoittajille.

Voit kuitenkin lukea osakeanalyytikkojen raportteja näistä tapaamisista, joissa esiin suodatetaan keskeisiä esiin tulleita tekijöitä. Osakeanalyytikkojen kysymyksiä pääsee kuulemaan myös osavuosikatsauksiin liittyvien konferenssipuhelujen yhteydessä, jossa, osana julkistusta, johto vastaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Samaan tapaan yritys itse kertoo sisäpiiriläisistään tietoa muun muassa vuosikertomuksessaan, listausesitteessään (listausantien ja uusantien yhteydessä), ja verkkosivuillaan.

Näihin tietoihin kuuluu tyypillisesti informaatiota aikaisemmasta urakehityksestä, koulutustaustasta, ja muista merkittävistä saavutuksista.

Näistä etenkin aikaisempi urakehitys on tärkeä tekijä, sillä sinun tulisi tarkastella ylimmän johdon aikaisempaa menestystä (tai menestyksen puutetta) osana ylintä johtoa muissa yrityksissä.

Kun tutkit yrityksen johdon kyvykkyyttä toteuttaa ilmoitettua strategiaa, sinun kannattaa ottaa usean vuoden perspektiivi, ja tarkastella, onko yritys ollut sanojensa mittainen, vai onko ilmoitetuista tavoitteista jääty vuodesta toiseen.

Johdon osakeomistukset ja osakehankinnat sekä -myynnit ovat yksi sijoittajien tarkkaan seuloma tekijä tässä osassa analyysiä.

Mikäli johdon sisäpiiri omistaa merkittävästi yrityksen osakekannasta, tätä pidetään useimmiten hyvänä signaalina, sillä tällöin johdon kannustimet ovat sidottuja myös sijoittajien etuun.

Lisäksi, jos tämä sisäpiiriläisten joukko myy tai ostaa merkittävästä oman yrityksensä osakkeita, tätä voidaan tulkita joko positiivisesti (ostot) tai negatiivisesti (myynnit) firman tulevaisuudennäkymiä silmälläpitäen.

Osakeyrityksen hallitus on tärkeä osa johdon ja firman toiminnan ohjaamista, ja siten hallituksen rakenne ja siinä istuvien ihmisten analysointi ovat tärkeä osa kvalitatiivista osakeanalyysiä.

Hallituksen yhtenä tehtävänä on ideaalisesti tehdä puolueeton arviointi toimivan johdon toiminnasta, varmistaen, että osakkeenomistajien edut ovat edustettuina firman toiminnassa.

Mikäli tämä puolueettomuus on jollakin tapaa kiistanalainen, esimerkiksi siten, että hallitukseen kuuluu paljon sisäpiiriläisiä ja toimivalle johdolle velvollisia osapuolia, tämä saattaa olla varoitussignaali.

Saat tietoa hallituksen koostumuksesta ja siihen kuuluvien ihmisten taustoista usein muun muassa vuosikertomuksista sekä pörssifirmojen verkkosivuilta.

Johdon toiminnasta ja sen luotettavuudesta kertoo myös julkistetun taloudellisen ja muun tiedon läpinäkyvyys.

Varoitussignaali tältä osalta ovat varsinkin sellaiset tapaukset, joissa annettu informaatio ja taloudelliset luvut ovat erittäin vaikeasti tulkittavissa tai jos olemassa olevia kirjanpitosääntöjä tulkitaan erittäin kyseenalaisesti.

Myös jos taloudellinen tieto, varsinkin huonojen uutisten suhteen, annetaan sijoittajien tietoon tarkoituksellisesti huomattavalla viiveellä, tämä saattaa olla varoitusmerkki johdon toimintatapojen kyseenalaisuudesta ja yrityksen taloudellisen pohjan kestävyydestä.

Muihin kvalitatiiviseen fundamentaalisen analyysin osatekijöihin kuuluvat mm. asiakaskunnan rakenne, teollisuudenala, kilpailijat, alaan liittyvä sääntely & lait, sekä alan syklinen kehitys.

Asiakaskunnan rakenne on merkittävä etenkin tilanteissa, joissa asiakaskunta muodostuu vain pienestä määrästä suuria asiakkaita, jolloin yhdenkin asiakkaan menetys muutta yrityksen taloudellista tilannetta merkittävästi.

Jos firman liiketoimintamalli perustuu skaalaetuihin, markkinaosuus on erittäin tärkeä osatekijä analyysissä. Skaalaetu saattaa tuoda yritykselle kestävän kilpailuedun, jota aloittelevien kilpailijoiden on erittäin vaikea saavuttaa, tuoden lisävarmuutta firman arvonmääritykseen.

Koko teollisuudenalan kasvunäkymät ovat tärkeä harkinnan kohde, sillä mikäli ala ei kasva kokonaisuudessaan, firma joutuu hankkimaan markkinaosuuksia kilpailijoiltaan saadakseen uusia asiakkaita.

Osa pörssiyritysten toimintaympäristöistä ovat voimakkaasti säänneltyjä valtion toimesta, joka vaikuttaa merkittävästi niiden arvonmäärityksen perusteisiin.

Esimerkiksi energiantuotantoon ja vedenjakeluun liittyvät yksityiset pörssiyritykset ovat maailmanlaajuisesti erittäin säänneltyjä, hallitusten tyypillisesti luoden niille sääntelyraamit sen suhteen, kuinka paljon ne voivat tuottaa voittoa.

Sääntely-ilmapiirin ymmärtäminen on tärkeää myös useissa muissa tapauksissa, tyypillisenä esimerkkinä lääketeollisuus.

Lääketeollisuuden toiminta ja niiden tuotekehitys on yksi maailman säädellyimpiä alueita, joka johtaa siihen, että tämän alan yritysten tulee usein olla merkittävän kokoisia pystyäkseen tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluita läpi hinnakkaiden, valtioiden vaatimien testi-ja hyväksyntäviidakoiden.

Kaikissa tapauksissa sinun tulee olla tarkkana löytääksesi sääntelyiden ja lakien suhteen tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat yrityksen tulevaan kehitykseen ja sen toiminnan voitollisuuteen.