Filosofia teknisen analyysin käytön taustalla treidaamisessa

Yksi kulmakivistä teknisen analyysin käytössä treidaamisessa on tämän lähestymistavan selkeä ymmärtäminen sen suhteen, mitä tekninen analyysi pystyy tekemään sekä mihin filosofiaan tämä ajattelutapa pohjautuu.

Tekninen analyysi on markkinatapahtumien tutkimista, etenkin erilaisten graafien kautta, tarkoituksena ennakoida tulevia hintaliikkeitä.

Termi markkinatapahtuma tarkoittaa teknisen analyysin näkökulmasta kolmea saatavilla olevaa päätietolähdettä: hinta, volyymi, ja avonaisten sopimusten lukumäärä.

Usein vaihtoehtoisesti käytetty vaihtoehtoinen termi “hintatapahtuma” on puolestaan liian kapea, koska suuri osa teknisen analyysin käyttäjistä hyödyntää analyyseissään hinnan ohella myös volyymitietoja ja avonaisten sopimusten lukumäärää.

Teknisen analyysin käyttö tukeutuu filosofialtaan kolmeen olettamaan:

1. Markkinatapahtumat diskonttaavat kaiken.
2. Hinnat liikkuvat trendeissä.
3. Historia toistaa itseään.

Näistä kenties tärkein kulmakivi on se ajatus, että markkinatapahtumat diskonttaavat kaiken.

Tämä tarkoittaa sitä, että teknikko (teknisen analyysin käyttäjä) uskoo kaiken mahdollisen mikä voi vaikuttaa markkinahintaan (fundamentaaliset, poliittiset, psykologiset, jne. tekijät) heijastuvan hyödykkeen markkinahinnassa. Tästä seuraa se idea, että tarpeellista on vain hintatapahtumien analysointi.

Pääsääntöisesti teknikot eivät välitäkään niistä syistä, miksi hinta laskee tai nousee. Usein, etenkin hintatrendin varhaisessa vaiheessa, kukaan ei tunnut tietävän miksi markkinat toimivat tietyllä tavalla. Logiikka sen suhteen, että markkinat diskonttaavat kaiken tiedon hintaan, tuokin erittäin suotuisan edun teknisen analyysin käyttäjälle varsinkin trendien käännekohdissa ja trendien alkuvaiheissa.

Tutkimalla hintatapahtumia ja hintagraafeja ja niistä johdettuja teknisen analyysin indikaattoreita, teknikko antaakin markkinoiden kertoa hänelle mihin suuntaan hinta on kehittymässä. Siten teknisen analyysin käyttäjä ei yritä ennakoida markkinasuuntaa sattumanvaraisesti tai arvaamalla.

Toinen teknisen analyysin kulmakivi on se ajatus, että hinnat liikkuvat trendeissä. Graafeja ja indikaattoreita tutkimalla teknikko pyrkii identifioimaan näitä trendejä niiden varhaisessa vaiheessa, tarkoituksena treidata markkinoita näiden trendien suuntaisesti.

Suurin osa teknisen analyysin metodeista pyrkiikin hahmottamaan ja seuraamaan tällaisia trendejä niiden käännekohtaan saakka. Perusidea trendin seuraamisessa on johdettu siitä lähtökohdasta, että liikkeellä oleva trendi jatkaa todennäköisemmin siihen suuntaan, mihin se on menossa.

Kolmas kulmakivi, historia toistaa itseään, perustuu suurelta osaltaan ihmispsykologiaan ja sen vaikutukseen finanssimarkkinoilla.

Esimerkiksi hintagraafien kuvioiden tutkimisella on satojen vuosien historia takanaan, ja koska näiden kuvioiden analysoiminen on toiminut hyvin historiallisesti, oletuksena on, että niiden hahmottaminen toimii hyvin myös tulevaisuudessa.

Pohjimmiltaan tämä oletus tukeutuu ihmispsykologiaan ja sen perusteisiin, jotka eivät juurikaan muutu ajan yli.

Teknisen analyysin filosofiaa voidaan tutkia myös sen vaihtoehdon, fundamentaalisen analyysin, kautta.

Fundamentaalinen analyysi tutkii kaikkia hyödykkeen hintoihin vaikuttavia tekijöitä, kysyntään ja tarjontaan liittyviä tekijöitä, tarkoituksena löytää kohde-etuuden “oikea” arvo.

Jos tämä “oikea” arvo on alempi kuin markkinahinta, kyseinen kaupankäynnin kohde on ylihinnoiteltu, ja treidaajan tulisi olla myyntipuolella. Vastaavasti, jos “oikea” arvoa on puolestaan korkeampi kuin markkinahinta, treidaajan kannattaa olla ostopuolella.

Sekä fundamentaalisen että teknisen analyysin päämäärä on sama, eli ennakoida hinnan muutoksen todennäköistä suuntaa. Erona on kuitenkin se, että fundamentalisti tutkii markkinaliikkeen taustalla olevia syitä ja teknikko analysoi seurauksia.

Useimmat treidaajat luokittelevat itsensä joko teknikoksi tai fundamentalistikoksi, mutta käytännössä analyyseihin tulee paljon päällekkäisyyksiä, molempien lähestymistapojen käyttöä.

Suurella osalla fundamentaalista analyysiä käyttävistä treidaajista on ainakin perustiedot teknisen analyysin käytöstä, ja teknikot hyödyntävät paljon fundamentaalista analyysiä omassa kaupankäynnissään.

Ongelmaksi tällaisesta tyylien sekoituksesta seuraa monesti se, että fundamentaalinen ja tekninen analyysi antavat erilaiset, ristiriitaiset markkinasignaalit. Tämä on totta varsinkin merkittävien markkinaliikkeiden alkuvaiheessa, kriittisessä kohdassa treidaajan suhteen, kun fundamentaalinen data ei kerro tai tue sitä, miten markkinat hinnoittelevat kohde-etuuden. Usein tekninen ja fundamentaalinen analyysi tulevat samaan johtopäätökseen myöhemmässä vaiheessa trendiä, mutta liian myöhään voitokkaan treidausstrategian näkökulmasta.

Yksi selitys siihen, miksi nämä analyysityylit eroavat trendien käännöskohdassa on se, että markkinahinta on tyypillisesti johtava indikaattori fundamentaaliselle datalle, eli hinnan muutos tapahtuu ennenkuin tiedossa oleva fundamentaalinen data suodattuu markkinoiden tietoon. Vaikka tunnetut fundamentaaliset tekijät ovat jo hinnoiteltuja, hinta reagoi tällaisessa tapauksessa sellaisiin muuttujiin, jotka ovat vielä tuntemattomia.

Luottamus tähän teknikoiden hyvin tuntemaan ilmiöön, jossa hinnan muutokset poikkeavat merkittävästi markkinoiden yleisestä ilmapiiristä, kehittyy etenkin vuosien treidaamisen myötä, ja samalla kasvaa myös luottamus ottaa positioita teknisen analyysin antamien signaalien perusteella. Teknikko ottaa positioita tällöin tietäen, että fundamentaalinen data vahvistaa hintamuutoksen myöhemmässä vaiheessa, mutta hän ei odota tämän lisäinformaation tuomaa vahvistusta position ottamiseen.

Näiden tekijöiden perusteella rationaalinen valinta näiden kahden analyysityylin välillä puoltaa selkeästi teknistä analyysiä. Teknisen analyysin käytöstä tulee oikopolku fundamentaalisen analyysin huomioon ottamiseen, koska tämä tieto tulee myös ei-tunnettujen tekijöiden osalta hintamuutoksiin.